Jätevesien käsittelyä ja puhdistusta on tehostettava haja-asutusalueilla, jotka eivät ole viemäriverkoston piirissä. Käsittely vaatimukset koskevat niin vakinaisia asuntoja kuin kesäasuntojakin sekä maatilojen talousjätevesiä ja muita niihin rinnastettavia jätevesiä (esim. maitohuonejätevedet).

Haja-asutusalueilla kiinteistökohtainen talousjäteveden käsittely on perinteisesti hoidettu betonista valmistetulla kaksi- tai kolmekammioisella saostuskaivolla, josta jätevesi on johdettu avo-ojaan. Jätevesien saostuskaivokäsittely ei vastaa ympäristönsuojelulaissa tar koitettua parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Näissä kohteissa on kiinteistön omistajan tarkistettava talousjäteveden käsittelyn puhdistustaso ja tarpeen vaatiessa kiinteistöjen on saneerattava järjestelmänsä asetuksen vaatimusten mukaisiksi.

Uudet käsittelymääräykset koskettavat heti uudisrakentamista sekä kiinteistöjä, joissa tehdään rakennus- ja toimenpidelupaa edellyttäviä korjaus- ja muutostöitä. Muilla vanhoilla kiinteistöillä on 10 vuoden siirtymäaika.

Taustaa

Jätevesihuollostamme vastaavat pääosin kuntien vesihuoltolaitokset, jotka huolehtivat siitä, että talousjätevesi kerätään talteen keskitetysti ja käsitellään siten, ettei siitä aiheudu haittaa ympäristölle. Kuitenkin Suomessa asuu noin miljoona ihmistä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella. Saman verran ihmisiä viettää osan vuotta loma-asuntojen kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien varassa. Eli vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella on noin 350 000 ympärivuotisesti asuttua kiinteistöä ja lukuisa määrä kesämökkikiinteistöjä. Näiden ihmisten aiheuttama haja-kuormitus pohja- ja pintavesiin on yhtä suuri kuin kaupungeissa asuvien noin neljän miljoonan yhteensä.

Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä viemäriverkon ulkopuolisilla alueilla (542/2003) astui voimaan v. 2004 alussa. Asetus perustuu ympäristönsuojelulain 103 § / 18 §, joiden mukaan kiinteistön jätevedet on käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Asetus koskee haja-asutusalueen / viemäriverkon ulkopuolella olevien alueiden asuinrakennuksia, loma-asuntoja, karjatilojen maitohuoneita ja muuta elinkeinotoimintaa. Kohteiden lista on pitkä ja niiden toiminta eroaa toisistaan huomattavasti. Myös niillä syntyvä jätevesi vaihtelee kuormitusmäärien ja pitoisuuksien osalta huomattavasti. Jätevesien käsittelymenetelmän valintaan vaikuttavat kiinteistön sijainti, syntyvien jätevesien laatu ja määrä, maaston muodot, etäisyydet vesistöön / kaivoihin / pohjaveteen. Asetuksessa määritellään, kuinka puhtaaksi jätevedet on käsiteltävä ennen kuin ne päästetään ympäristöön, mutta ei sitä, miten tai millä menetelmällä jätevedet on puhdistettava. Myös terveydensuojelulaissa on annettu säännöksiä jätevesien käsittelystä terveydellisistä lähtökohdista.