Kotitalouksien normaaleihin päivittäisiin toimintoihin käytettävä vesimäärä vaihtelee välillä 50-250 litraa asukasta kohti vuorokaudessa. Keskimääräinen vedenkäyttö on vajaat 150 litraa. Siitä lähes puolet käytetään peseytymiseen ja vajaa viidennes WC:n huuhteluun. Ruuan valmistukseen ja tiskaukseen kuluu niin ikään vajaa viidennes kokonaismäärästä, samoin pyykinpesuun, siivoukseen ja muihin toimintoihin.

Käytännöllisesti katsoen kaikki asunnossa sisällä käytettävä vesi muuttuu jätevedeksi ja vaatii käsittelyn ennen ympäristöön johtamista. Yleensä vain nurmikoiden ja muiden istutusten kasteluun käytettävä vesi ei päädy jätevesijärjestelmään. Jätevesien käsittelyjärjestelmä on siten mitoitettava veden käytön mukaisesti. Ellei mittauksin voida luotettavasti osoittaa vähäisempää veden käyttöä, on jäteveden määräksi oletettava vähintään 150 litraa asukasta kohti vuorokaudessa. Järjestelmää mitoitettaessa on lisäksi otettava huomioon jätevesijärjestelmään mahdollisesti pääsevän vuotoveden määrä.

Eri viemäröintipisteistä lähtevä jätevesi on laadultaan erilaista. Jäteveden laatua voidaan kuvata sen sisältämien lika-aineiden tai ympäristön kuormittumista aiheuttavien aineiden määrällä tai jäteveden mitatuilla ominaisuuksilla. Tärkeimpinä laadun ilmaisijoina voidaan pitää jäteveden sisältämän orgaanisen aineen määrää, jota mitataan biologisen hapenkulutuksen määränä (BHK7), fosforipitoisuutta sekä typpipitoisuutta. Tärkeitä ovat myös jäteveden sisältämän kiintoaineen määrä ja jäteveden hygieenisyys, jota voidaan mitata bakteerien määrällä. Haja-asutuksen jätevesiasetuksessa on orgaanisen aineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen määrälle annettu seuraavat haja-asutuksen kuormitusluvun mukaiset ominaiskuormitukset asukasta kohti vuorokaudessa:

Orgaaninen aine (BHK7)
50 g/as/d

Kokonaisfosfori 2,2
Kokonaistyppi 14

Edellä mainittuja arvoja käytetään, jos jätevesi koostuu kaikista kotitalouden jätevesistä eli se sisältää jätevesiä keittiöstä, pesutiloista ja vesikäymälästä. Muissa tapauksissa voidaan käyttää taulukossa 1 olevia osuuksia:

Maitotilojen jätevesien käsittelyyn liittyy omia erityispiirteitä. Maitohuoneessa syntyy jätevesiä 500-1000 l/vrk tilakoosta, järjestelmistä ja pesumenetelmistä riippuen. Lypsykoneiden, laitteiden ja tilojen pesuvedet sisältävät voimakkaita pesuaineita sekä paljon orgaanisia aineita ja ravinteita.

Maitohuonejätevesien käsittelylle suurimmat haasteet ovat maidon sisältämä orgaaninen aine ja maitorasvat. Nämä tukkivat suodattimet ja maaperäkäsittelyssä putkistot. Myös jätevesien happamuuden vaihtelut ja niiden mahdollisesti sisältämä kloori sekä antibiootit vaikeuttavat jätevesien käsittelyä.