Maapuhdistamot on todettu helppohoitoisiksi ja oikein mitoitettuna myös varmatoimisiksi jäteveden puhdistusmenetelmiksi. Käyttökelpoisin ratkaisu on perinteinen maasuodattamo. Edullisissa maaperäolosuhteissa voidaan käyttää myös maahanimeyttämöä. Lisäksi on kehitetty erilaisia erikoisratkaisuja, kuten matalaan perustettu maahanimeyttämö tai maasuodattamo, maakumpusuodattamo / -imeyttämö.

Maapuhdistamot vaativat riittävän laajan tontin ja tarkoitukseen sopivan maaperän. Pohjavesialueiden ja juomavesikaivojen on oltava riittävän kaukana. Edellä mainittujen lisäksi menetelmän valintaan, sijoitukseen ja mitoitukseen vaikuttavat:
jäteveden määrä ja laatu, käymälätyyppi ja muu varustetaso, käsitellyn jäteveden purkupaikka, maaperän laatu, irtomaakerrosten paksuus, maa-ainesten raekoko ja suhteittuneisuus, maakerrosten esiintyminen, maa-ainesten vedenläpäiseväisyys, kallioperän läheisyys sekä sen pinnan muoto, korkeussuhteet ja pinnanmuodot, pohjaveden korkeus ja sen korkeusvaihtelut sekä virtaussuunta, pohjaveden käyttökelpoisuus, vedenottamoiden ja kaivojen sijainti, etäisyys vesistöön, tiehen, kiinteistön rajaan sekä asuinrakennukseen, asutuksen tiheys, vesistön ominaisuudet ja käyttökelpoisuus sekä käyttö- tai suojelutarve, ilmasto ja routivuus, alueen maankäyttö sekä paikkakuntakohtaiset määräykset.
Maapuhdistamoiden mitoitukseen vaikuttavat järjestelmän liittyjämäärä, käymäläjätteiden käsittelytapa, veden kulutus, asumismuoto ja imeytysmaan ominaisuudet, joista määräävin on maaperän rakeisuus. Mitoituksen lähtökohtana pidetään kuitenkin käsiteltävän jäteveden määrää, joka oletetaan asuinkiinteistöissä olevan n. 150 l/as/vrk. Jos maapuhdistamoon johdetaan vain pesuvesiä, voidaan mitoitusta pienentää n. 25 %:lla. Käymäläjätevesien erottamisella ei kuitenkaan saavuteta olennaista etua erottelukustannuksiin nähden, ellei kysymys ole typenpoiston tehostamisesta. Lisäksi erottelu pidentää maapuhdistamon ikää.

Maapuhdistamot ovat yleisesti ottaen varsin helppohoitoisia. Tärkein hoitotoimenpide on yleensä esikäsittelynä toimivan saostussäiliön tyhjennys. Lisäksi on huolehdittava siitä, että vedenjakolaitteissa ei ole lietettä, jotta veden jakautuminen imeytysputkiin olisi tasaista. Maapuhdistamon näkyvät osat on syytä tarkastaa ainakin kerran vuodessa. Myös purkuoja tulee pitää sellaisessa kunnossa, että vedellä on vapaa pääsy pois maapuhdistamosta. Puhdistamon ympäristövaikutusten seuranta on tärkeää varsinkin läheisten talousvesikaivojen ja pohjaveden tilan kannalta. Tarkkailun on oltava säännöllistä, jotta mahdolliset häiriöt havaitaan ja pystytään korjaamaan ajoissa. Näin pystytään välttymään vakavammilta ympäristöhaitoilta ja varmistetaan puhdistamolle pitkä toimintaikä. Käytännössä hyvin toimivalla ja säännöllisesti huolletulla järjestelmällä päästään 15 - 20 vuoden käyttöaikaan, minkä jälkeen laitoksen paikkaa ja/tai materiaaleja olisi syytä vaihtaa.

Maahanimeyttämö

Maahanimeytys on maahan kaivettu, peitetty jäteveden käsittelymenetelmä, jossa jätevesi puhdistuu suotautuessaan luonnollisten maakerrosten läpi ja kulkeutuu sitten lopulta hajautetusti pohjaveteen. Maahanimeyttämö toteutetaan yleisimmin imeytysojastojen tai imeytyskentän avulla.

Kuva: www.propipe.com

Maahan imeytystä ei pidetä kovinkaan suositeltavana vaihtoehtona, varsinkaan Suomen olosuhteissa suurien maaperä- ja sijaintivaatimusten vuoksi. Korkeat vaatimukset johtuvat siitä, että jäteveden lopullisena purkupaikkana toimii pohjavesi. Maahanimeyttämön paikan valinnassa tarvitaan hyvää maaperä- ja pohjavesiasiantuntemusta. Monissa tapauksissa, kuten esimerkiksi savikoilla ja kalliotonteilla, asianmukainen ja haitaton jäteveden maahan imeytys ei ole lainkaan mahdollista. Myös täyttömaille rakennetut maahanimeyttämöt voivat aiheuttaa helposti pohjaveden tai muiden vesien pilaantumista rikkonaisen kallion tai porakaivon huonon rakenteen takia. Maahan imeytykseen soveltuvat ainoastaan vettä läpäisevät kivennäismaat, kuten hiekka, sora ja hiekkaiset tai soraiset moreenit.

Maasuodattamo

Maasuodatus on tilavuudeltaan rajallinen, maahan kaivettu tai osittain pengerretty maaperäkäsittelyyn perustuva puhdistamo, jossa jätevesi puhdistuu painuessaan rakennetun suodatinhiekkakerroksen läpi. Sen jälkeen puhdistunut jätevesi kootaan putkiston avulla ja johdetaan vesistöön, pieneen vesiuomaan tai päästetään vapaasti maahan. Maahan päästämisen edellytyksenä on kuitenkin se, että lähellä ei ole pohjavesialueita tai vedenottokaivoa.

Kuva: www.propipe.com

Kuva: www.plastweld.fi

Maasuodattamon avulla voidaan vähentää merkittävästi haja-asutuksen aiheuttamaa ympäristökuormitusta nykyisestä tasosta. Suomen Ympäristökeskuksen mukaan maapuhdistamo tulisi toteuttaa ensisijaisesti maasuodatuksen periaatteella, koska siinä käsitellyt jätevedet voidaan johtaa hallitusti eteenpäin. Maasuodattamo ei ole kuitenkaan toiminnaltaan täydellinen, vaan siinäkin voi esiintyä monia ongelmia. Suurimpana ongelmana pidetään järjestelmän mahdollista tukkeutumista ja pitkällä aikavälillä myös puhdistustehon heikkenemistä. Näin ollen maasuodattamon todennäköinen käyttöikä jää lyhyemmäksi kuin maahanimeyttämön. Maasuodattamoa pidetään suositeltavampana vaihtoehtona kuin maahan imeytystä, koska maasuodattamon lopullisena purkupaikkana toimii pääasiassa pintavesi (osaksi myös pohjavesi) kun taas maahanimeyttämössä purkupaikkana toimii ainoastaan pohjavesi. Maasuodattamoa voidaan käyttää myös silloin, kun halutaan tyystin välttyä lika-ainesten leviämiseltä pohjaveteen. Tämä edellyttää kuitenkin erityisratkaisujen käyttöä, koska tiivistämättömästä maasuodattamosta imeytyy aina osa jätevedestä ympäröivän maaperään ja sitä kautta pohjaveteen.

Fosforin poistotehoa voidaan parantaa lisäämällä suodatinhiekkaan kalkki-, alumiini- tai rautapitoisia yhdisteitä tai rakentamalla kyseisiä yhdisteitä ja lisäainetta sisältävä adsorptiokerros. Adsorptiomassana voidaan käyttää esimerkiksi Kemiran toimittamaa Fosfilt-massaa, jonka käytöstä on saatu hyviä tuloksia.

Tehostettu maaperäkäsittely IN-DRÄN-menetelmällä

Huomioitavaa vanhojen kiinteistöjen saneerauksessa

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyjärjestelmien korjaaminen tai kokonaan uusiminen vanhoissa kiinteistöissä eroaa monelta osin uudiskohteista. Eräs oleellinen eroavaisuus on tilanpuute, joka käytännössä ilmenee seuraavasti:

• tilaa käsittelyjärjestelmälle on käytettävissä rajoitetusti
• puutarhan istutuksia ei saisi turmella
• kaivinkoneelle ei tahdo löytyä työskentelytilaa
• kaivuumassoille ei löydy tilaa
• suodatinhiekan tai sepelin varastoinnille ei löydy tilaa

Käsittelyjärjestelmän valinta

Monelle kiinteistönomistajalle yllä mainitut seikat saattavat muodostaa melkoisen ongelman koska puutarhan eteen on tehty paljon töitä ja jäteveden käsittelyjärjestelmän korjaaminen vastaamaan uuden asetuksen vaatimuksia, merkitsee yleensä hankinta- ja asennuskustannusten lisäksi lisää puutarhatöitä ja rahanmenoa.

Käsittelyjärjestelmän valinta tulee olemaan ongelma monelle kiinteistönomistajalle, koska markkinoilla on hyvin paljon erilaisia järjestelmiä, joita kaupataan samaan tarkoitukseen. Tarjolla on imeytys- tai maasuodatuspaketteja, suodattimiin perustuvia järjestelmiä, biologis-kemiallisia puhdistamoita sekä panospuhdistamoita.

Haja-asutuksen jätevedenkäsittely IN-DRÄN-menetelmällä

IN-DRÄN-käsittelymenetelmä on Suomessa uusi vaihtoehto tavanomaiselle jäteveden maahan imeytykselle tai maasuodattimelle. Käsittelymenetelmän tehokkuudesta johtuen tarvittava imeytyspinta-ala on ainoastaan kolmannes tavanomaisiin maahan imeytys- tai suodatusjärjestelmiin verrattuna.

IN-DRÄN-Maapuhdistamot

IN-DRÄN-moduleilla voidaan toteuttaa monen tyyppisiä maapuhdistamoita, kuten jäteveden maahan imeytys- ja maasuodatinjärjestelmiä. IN-DRÄN-käsittelymenetelmä eroaa tavanomaisesta maapuhdistamosta lähinnä siinä, että jakokerroksen sepeli korvataan IN-DRÄN-moduuleilla ja imeytysputki on niiden päällä. Koska jäteveden sisältämä orgaaninen aines puhdistuu jo moduulissa, voidaan suodatinkerros (maasuodatinhiekka), jonka vahvuus yleensä on 80 cm, tehdä matalampana. Suurin ero näkyy kuitenkin järjestelmän vaatimassa tilassa, eli kaivannon pituudessa tai pinta-alassa, joka on ainoastaan murto-osa tavanomaiseen maapuhdistamoon verrattuna.

Poikkileikkauksia IN-DRÄN-maasuodatinrakenteista

Kuva: FANN Ympäristötekniikka Oy