Suodatinpuhdistamo

Suodatinpuhdistamo on maasuodattimesta kehitetty tehdasvalmisteinen tai esivalmistettuja osia sisältävä pienpuhdistamo. Niissä suodatinhiekka on korvattu muilla huokoisilla materiaaleilla, kuten esim. vuorivillalevyillä, kivikuidulla tai saven ja kalkin yhdistelmällä. Nämä materiaalit voidaan niiden "täyttyessä" vaihtaa vaivattomasti uusiin.

Suodatinpuhdistamoita on useita malleja, jotka eroavat toisistaan hyvinkin paljon. Jokaisella mallilla on omat asennusohjeensa, erilaiset puhdistustehot ja ne ovat rakenteellisilta ominaisuuksiltaan erilaisia.

Suodatinpuhdistamoja ei ole tähän mennessä tutkittu kovinkaan paljon. Tähänastisten tutkimuksien perusteella on pystytty toteamaan, että ne poistavat erittäin tehokkaasti jäteveden sisältämää kiintoainesta, hajuja ja bakteereja. Lisäksi ravinnepoistumat ovat olleet kohtalaisia.

Panospuhdistamot

Pienpuhdistamot ovat kokonaan tai ainakin pääosin tehdasvalmisteisia jäteveden käsittelylaitteita, joista käsitelty jätevesi johdetaan purkupaikkana toimivaan pintaveteen. Tavallisesti käytetään tehdasvalmisteisia ns. pakettipuhdistamoja, joita ovat kemialliset, biologiset sekä biokemialliset puhdistamot. Biologisilla prosesseilla on tarkoitus poistaa jäteveden sisältämää orgaanista ainesta. Kemiallisissa puhdistamoissa jäteveteen syötetään sen sisältämän fosforin poistamiseksi erilaisia saostuskemikaaleja, kuten rauta- tai alumiinisuoloja. Biokemiallinen puhdistamo tarkoittaa biologisen ja kemiallisen puhdistamon yhdistelmää, eli siinä biologista prosessia täydennetään saostuskäsittelyllä.

Pienpuhdistamotyypin valinnassa tulee ottaa huomioon jäteveden puhdistustavoite ja -tarve, kuormituksen luonne, asiantuntemuksen tarve, hoitotarve, hoitomahdollisuudet sekä rakennus- että käyttökustannukset. Näiden lisäksi sijoittamisessa tulee huomioida pumppaustarve, purkupaikan sijainti, sähkö- ja vesijohtoliitännät, tien sijainti, vedenottamoiden suojaetäisyydet ja sijainti pohjaveden virtaussuuntiin nähden.

Kuva: www.raita.com

Kunnallinen viemäriverkko

Liittymistä yleiseen viemäriverkkoon pidetään suositeltavimpana vaihtoehtona. Se on ympäristönsuojelun, varsinkin vesiensuojelun kannalta paras ratkaisu. Lisäksi se vaatii omistajaltaan vain vähän hoitoa ja on pitkällä aikavälillä myös kustannuksiltaan edullinen. Asemakaava-alueilla on jopa pakko liittyä yleiseen viemäriverkkoon. Myös taajamien lievealueilla tulisi pyrkiä olemassa olevan viemäriverkon laajentamiseen. Lainsäädännössä on kohtia, joiden perusteella voidaan joutua laajentamaan yleistä viemäriverkostoa tai pakottamaan jokin kiinteistö liittymään yleiseen viemäriverkostoon. Näitä kohtia löytyy rakennuslaista ja -asetuksesta, terveydensuojelulaista ja -asetuksesta sekä laista yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista.